Kailas, Uuno

Uuno Kailas, urspr. Frans Uuno Salonen f. 29.3.1901 i Heinola landskommun d. 21.3.1933 i Nizza, Frankrike Uuno Kailas författarbana varade endast ett decennium (1922-1932). Under denna tid blev han känd som en prototyp för den lidande konstnären, och som en speciellt skicklig brukare av versmått och slutrim. Teman i Kailas dikter är en hänförd livseufori, men samtidigt en djup och dyster känsla av skuld. I sin sena produktion närmar han sig ändå en lugnare, mera klassiskt lakonisk lyrisk stil. Hans dikter behåller ändå sin sensualism och tidningen Kotimaa (sv. hemlandet) hotade honom rentav med tryckfrihetsåtal. Dikten ”Talo” (sv. ”Gården”) i diktsamlingen Uni ja kuolema (1931, sv. Drömmen och döden) gestaltar en känsla förbunden med att avstå eller dra sig tillbaka som är typisk för Kailas lyrik: ”Vain kaks on ovea mulla,/kaks, uneen ja kuolemaan.” (”Blott drömmens utgång och dödens/finns där tillreds för mig.”, tolkning till svenska av Arvid Mörne).
Uuno Kailas, alk. Frans Uuno Salonen s. 29.3.1901 Heinolan maalaiskunnassa k. 21.3.1933 Nizzassa Ranskassa Uuno Kailaan kirjailijanura kesti vain vuosikymmenen (1922‒1932). Tänä aikana hänestä tuli runoilija, joka tunnetaan kärsivän taiteilijan prototyyppinä ja taidokkaana runomittojen ja loppusointujen käyttäjänä. Kailaan runojen teemoja ovat hurmioitunut elämänhurma ja toisaalta synkkä ja syvä syyllisyydentunto. Myöhäistuotannossaan Kailas hakeutui tyynempään ja klassisen lakoniseen runotyyliin. Aistillisuus kuitenkin säilyi runoissa ennallaan, ja Kotimaa-lehti uhkaisikin Kailasta painokanteella. Runo ”Talo” kokoelmasta Uni ja kuolema (1931) kuvastaa Kailaan lyriikalle ominaisia luopumisen tuntoja: ”Vain kaks on ovea mulla,/kaks, uneen ja kuolemaan.”
Kansallisbiografia
Biografiskt lexikon för Finland
URN:NBN:fi-fe201501091102
Kirjat
Viitteet
lisää viitteitä...

Lue Lisää