Runeberg, Johan Ludvig

J.L. Runeberg Johan Ludvig Runeberg f. 5.2.1804 i Jakobstad d. 6.5.1877 i Borgå Under flera decennier bidrog Johan Ludvig Runebergs diktning till att skapa det unga Finlands fosterländska patos. Runeberg påverkade också starkt den litterära smaken i hemlandet och fick som svenskspråkig författare stor uppskattning även i Sverige. Runeberg framträdde från 1830-talet framåt, både som diktare och som dominerande kulturpersonlighet i sin tids Finland. I sin produktion kombinerar han ofta en yttre realistisk stil och enkelhet med idealiserande skildring av Finland och det finska folket i nationell romantisk anda. Som författare till balladsamlingen Fänrik Ståls sägner (1848 ̶ 1860), om 1808 ̶ 1809 års krig, och den finländska nationalsången ”Vårt land” (1848) befäste han sin status som nationalskald. Runebergs dominerande ställning som litterär förebild och hans idealiserande skildring av t.ex. det finska folkets fattigdom och offervilja gav emellertid också upphov till kritik och litterära ”fadermord” i den senare finländska litteraturen, t.ex. i verk av författarna K.A. Tavaststjerna och Väinö Linna.
s. 5.2.1804 Pietarsaaressa k. 6.5.1877 Porvoossa Monen vuosikymmenen ajan Johan Ludvig Runebergin runous vaikutti Suomen nuoreen kirjallisuuteen, sen isänmaallisuuteen ja paatokselliseen tyyliin sekä ajan kirjalliseen makuun. Runeberg sai ruotsinkielisenä kirjailijana lisäksi suurta arvostusta Ruotsissa. Runeberg nousi esille 1830-luvulla ja tuli tunnetuksi sekä runoilijana että oman aikansa hallitsevana suomalaisena kulttuuripersoonana. Tuotannossaan hän yhdisti ulkoisen ja tyylillisen realismin kansalliseen romantiikkaan, jonka hengessä kuvasi Suomea ja sen kansaa ihanteelliseen sävyyn. Runeberg vakiinnutti asemansa kansallisrunoilijana balladikokoelmallaan Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls sägner, 1848‒1860), joka käsittelee Suomen sotaa sekä Suomen kansallislauluna tunnetulla ”Maamme”-laululla (”Vårt land”, 1848). Runebergin hallitseva asema kirjallisena esikuvana ja hänen ihannoivat kuvauksensa Suomen kansan köyhyydestä ja uhrautuvaisuudesta antoivat kuitenkin sysäyksen myös kirjallisiin ”isänmurhiin” sekä kritiikkiin myöhemmässä suomalaisessa kirjallisuudessa, esimerkiksi K.A. Tavaststjernan ja Väinö Linnan teoksissa.
Kansallisbiografia
Biografiskt lexikon för Finland
Kirjat
lisää teoksia...
Viitteet
lisää viitteitä...

Lue Lisää