Arwidsson, Adolf Ivar

A. I. Arwidsson f. 7.8.1791 i Padasjoki d. 21.6.1858 i Viborg. Den svenskspråkiga finskhetsivraren och samhällspåverkaren Adolf Ivar Arwidsson, hörde till de så kallade Åboromantikernas krets under det tidiga 1800-talet. Han förmedlade litterära och politiska strömningar i Sverige och ute i Europa till det akademiska Åbo. Arwidssons litterära produktion, som främst bestod av vikingaromatisk poesi, blev jämförelsevis obetydlig. I produktionen ingår t.ex. dikterna Kettil Okristen (1832) och Amor i Norden (1832). Arwidsson hade större inflytande som akademiker och tidningsman (med litterär profil) i tidningar som Mnemosyne och Åbo Morgonblad. I dessa verksamheter förebådade han den finska nationella väckelsen och försökte främja ett modernt och öppet debattklimat. Strävan efter att forma en kulturell och nationell identitet syns också i hans litterära produktion för barn, där han framträdde som en tidig förnyare. Arwidsson var därtill en kontroversiell politisk debattör, vilket resulterade i landsflykt till Sverige. Där gjorde han karriär som föreståndare vid Kungliga biblioteket och var aktiv som folkdiktsupptecknare samtidigt som han fortsatte att granska och kommentera situationen i Finland. Biografiskt lexikon för Finland:
A. I. Arwidsson s. 7.8.1791 Padasjoella k. 21.6.1858 Viipurissa Ruotsinkielinen suomalaisuuden kannattaja sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja Adolf Ivar Arwidsson kuului varhaisella 1800-luvulla ns. Turun romantikkojen piiriin. Hän välitti sekä Ruotsissa että laajemmin Euroopassa vaikuttaneita kirjallisia ja poliittisia virtauksia Turun akateemisessa elämässä. Arwidssonin oma kirjallinen tuotanto, joka sisältää lähinnä viikinkiromanttista runoutta, jäi verrattain vaatimattomaksi. Tuotantoon kuuluvat mm. runot ”Kettil Okristen” (1832) ja ”Amor i Norden” (1832). Suurempi vaikutus Arwidssonilla oli akateemikkona sekä (kirjallisella profiililla varustettuna) lehtimiehenä, joka toimi esimerkiksi lehdissä Mnemosyne ja Åbo Morgonblad. Näissä toimissaan hän ennakoi Suomen kansallista herätystä ja yritti edistää modernin ja avoimen julkisen keskustelun kehitystä. Pyrkimys luoda kansallista ja kulttuurista identiteettiä on näkyvissä myös hänen lapsille suunnatussa kirjallisessa tuotannossaan, jonka suhteen hän toimi varhaisena uudistajana. Sen lisäksi Arwidsson osallistui kiivaasti aikansa poliittisiin keskusteluihin, minkä johdosta hän joutui lopulta maanpakoon Ruotsiin. Siellä hän teki uraa Kungliga biblioteket -kirjaston johtajana, oli aktiivinen kansanrunouden kerääjä sekä Suomen tilanteen kommentoija.
Kansallisbiografia
Biografiskt lexikon för Finland
URN:NBN:fi-fe2014062529481
Kirjat
Viitteet